Aarne Leinonen

Liberaalipuolue - Vapaus valita r.p.

Terve, olen Aarne Leinonen, Helsingissä asuva kolmikymppinen maailmankansalainen. Toimin Liberaalipuolue - vapaus valita r.p.:n puoluesihteerinä ja johdin Liberaalipuolueen #LeikattavaaLöytyy varjobudjettityöryhmää jolla löysimme -9,1 miljardia toissijaisia tehtäviä valtion keltaisesta budjettikirjasta.

Olen urbaani arvo- ja markkinaliberaali, jonka mielestä ilmastonmuutos, köyhyys ja väestön vanheneminen tulevat olemaan oikeutetusti elinikäni merkittävimmät poliittiset teemat. Liberaali filosofi ja systemaattinen asioiden selvittäjä kuvaa minua henkilönä. Arvomaailmaltani olen liberaali, humanisti ja feministi. Uskon, että julkisella sektorilla Suomessa on tällä hetkellä liian suuri rooli ihmisten elämässä. Yksilöillä kuuluu olla enemmän vapautta ja vastuuta omista päätöksistään. Pidän kaupungistumisen ja globaalin yhteistyön puolia politiikassa. EU:n suhteen olen federalisti. Kannatan NATO-jäsenyyttä. Ilmastotoimiin liittyen päästökaupan laajentaminen, hiilitullien käyttöönotto ja ydinvoima ovat mielestäni hyviä keinoja.

Koulutukseltani olen diplomi-insinööri ja jatko-opiskelija palvelumuotoilun aihepiiristä. Toimin nykyään kasvuyrityksessä palvelumuotoilijana. Ammatillisesti minua kiinnostaa ihmiskeskeinen suunnittelu asiakasarvon luomisen välineenä. Töissäni pyrin parantamaan organisaatioiden kykyä nähdä maailma loppuasiakkaan silmin. Olen tähän mennessä toiminut palvelumuotoilijana, käyttökokemussuunnittelijana ja kurssiassistenttina. Lisäksi olen organisoinut opiskelijaprojekteja ja fasilitoinut työpajoja. Pidän johtamisesta ja opettamisesta, sekä varsinkin johtamisen opettamisesta. Kaikki nämä liittyvät pohjimmiltaan toisten ihmisten mielenmaisemien ymmärtämiseen ja jonkin ihmiskunnalle arvokkaan tavoitteluun. Valmistuin Aalto-ylipistosta Informaatioverkostojen koulutusohjelmasta diplomi-insinööriksi vuonna 2018. Olen ollut jatko-opiskelijana Aalto-yliopiston muotoilun laitoksella vuodesta 2019 lähtien. Olen julkaissut yhden tieteellisen artikkelin otsikolla "Service Design Handover to user experience design – a systematic literature review".

Minua voi äänestää 2023-04-02 järjestettävissä eduskuntavaaleissa Helsingin vaalipiirissä Liberaalipuolue - vapaus valita r.p. listalta numerolla 33.

Europarlamenttivaalit 2024

Kohti liittovaltiota; kannatan EU:n syventämistä

Paneurooppalaisena ajattelen, että EU on pohjimmiltaan projekti eurooppalaisen identiteetin vahvistamiseen ja kansallisvaltioiden roolin supistamiseen. Eurooppalaisen identiteetin muodostumiseen riittää matkustelu tai asuminen hetken Suomen ulkopuolella. Eurooppalainen demokratioiden joukko on globaalisti varsin ainutlaatuinen kulttuuripiiri. Kannatan sen syvempää kulttuurista ja poliittista integraatiota.

Kannatan henkilökohtaisesti liittovaltiokehitystä Yksimielisyyden vaatimus on jumittanut EU:n päätöksentekokyvyn joissain tilanteissa. Liittovaltiona myös enemmistöpäätöksen pitää riittää perussopimusten linjan mukaisten päätösten tekemiseen. Yksittäisten kansallisvaltioiden etupolitikointia pitää vähentää. Kannatan liittovaltiossa integraatiota näillä politiikan alueilla: kauppa, ilmasto, markkinat, kilpailu, ulkosuhteet, puolustus, raha, julkinen finanssitalous, työmarkkinat, kansalaisuus, maatalous. Alueelliselle demokratialle tai kansallisvaltioille jäisi tehtäviksi määritellä alueidensa osalta esimerkiksi: verotuspainopisteet, infrastruktuuri, tulonsiirto, koulutus, kulttuuripoliitiikka.

Ymmärrän ja ajattelen että unionin perussopimusten muuttamisen pitää tapahtua kansanäänestysten avulla. EU:n yhteinen velka ja tulomuodot laajentavat perussopimuksia ja näistä pitäisi järjestää kansanäänestykset. EU:sta saa muodostua mielestäni myös kahden tason liittovaltio ja Euroopan talousalueeseen pohjautuva valtioliitto. Liittovaltiota niille syvän integraation ja yhteisvaluutan haluaville alueille. Valtioliittoa Euroopan talousalueen tapaan (ETA) voidaan tarjota enemmän kansallista päätäntävaltaa haluaville alueille.

Euroopan unioni laajemmaksi demokratioiden liitoksi; kannatan EU:n laajenemista

Jos jäsenmaiksi haluavat Albania, Pohjois-Makedonia, Montenegro, Ukraina, Moldova, Bosnia-Hertsegovina, Georgia ja Kosovo täyttävät jäsenyydelle asetetut ehdot, ja sitoutuvat demokratiakehitykseen, en näe estettä niiden liittymisessä EU:n jäseniksi. Myös Yhdistynyt kuningaskunta, Norja, Sveitsi, Islanti, Liechtenstein, Monaco voivat olla maita, jotka toivottaisin tervetulleiksi unionin jäseniksi.

EU:n laajentuminen on kannatettavaa. EU:n vapaakauppa-alue, Schengen-alue ja oikeusvatioinstituutiot tekevät ihmiset vapaammiksi ja lisäävät hyvinvointia.

Vapaakauppa ja toimivat kilpailulliset markkinat EU:n perustehtävänä

Euroopan unionista on ollut merkittävää hyötyä jokaiselle Euroopan maalle ja varsinkin väestöltään pienelle Suomelle, jonka talous on hyvin vientivetoinen. Työmarkkinoita ei pidä jäykistää, vaan vapauttaa säätelystä.

EU säätelee itsensä pysähdyksiin. Säätelyä voi ennemmin vähentää monella alueella. Yhtenäinen regulaatio ei tarkoita, että regulaation määrää pitää välttämättä lisätä. Se voi monesti onnistua myös regulaatiota purkamalla jäsenmaissa. Kuten vaikkapa Suomen alkoholilainsäädäntöä vapauttamalla yleiseurooppalaiselle tasolle.

EU:n maataloustuet mullin mallin ja kohti markkinataloutta

EU:n maatalouspolitiikkaa pitää uusia ja nykyisenmuotoiset maataloustuet poistaa häiritsemästä markkinaehtoista ruuantuotantoa. Eläinten oikeuksia pitää säädellä, jotta eläintuotanto on eettistä, eivätkä eläimet kärsi tarpeettomasti ja saavat elää tarpeeksi lajityypillistä elämää. Maataloustukia pitäisi kohdentaa ainoastaan kasviproteiinien valmistukseen huoltovarmuuden vaatimalla tasolla.

Nykyiset pinta-alaperusteiset maataloustuet täytyy lakkauttaa, ja Euroopan maataloussektorin on annettava tehostua globaalin kilpailun ajamana. Maataloustuet muodostavat merkittävimmän osan EU:n nykyisestä budjetista. Ruuan tuontitulleja unionin alueelle täytyy poistaa tai madaltaa, saamme hyötyä muiden maanosien tuotannosta. Maatalouden tuet voidaan huoltovarmuuden turvaamiseksi Suomen, Baltian ja Balkanin alueella hoitaa tuotantofutuurimallilla. Tuotantofutuurimallissa määritellyillä ehdoilla tuotetusta ruuasta tehdään ostotoimeksiantoja tulevaisuuteen ja mikäli tilanne ei varastoinnin aikana kriisiydy, myydään tuotteet maailmanmarkkinahinnalla. Hintojen erotus muodostaa annetun tuen määrän. Muuta aluepolitiikkaa maataloustuilla ei pidä harjoittaa.

Eurooppa irti fossiilisista polttoaineista ja energiamuodoista

Ilmastonmuutoksen torjunta tulee olemaan tämän vuosisadan tärkeimpiä tehtäviä. Ilmastokriisin ratkonta onnistuu tehokkaimmin markkinamekanismia hyödyntäen, eli esimerkiksi päästökaupalla. Päästökaupan laajentaminen esimerkiksi vaateteollisuuteen ja maatalouteen hinnoittelevat kasvihuonepäästöt, jolloin yritykset keksivät ilmastoneutraalimpia tuotantomuotoja. EU:n pitää käyttää asemaansa globaalissa taloudessa pakottamalla myös muita kauppakumppaneita jarruttamaan ilmastokriisiä.

Energian tuotantomuodoista ydinvoima fissiolla on nykyisin kaikista tehokkain ja puhtain energian tuotantotapa. Sillä voidaan tuottaa sähköä ja pohjolassa myös lämpöä. Kun regulaatiota saadaan unionin alueella yhtenäistettyä, päästään hyötymään sarjatuotannon tehokkuusparannuksesta myös rakennusvaiheiltaan kalliista ydinvoimasta. EU:n ei tarvitse investoida tai rahoittaa itse ydinvoimaloita, riittää että se ei aktiivisesti häiritse ydinvoimaloiden rakentamista rahoitusten ehtojen määrittelyillä. Euroopan parlamentissa edistäisin ydinvoimamyönteistä säätelyä. Euroopassa olevien ydinvoimaloiden käyttöikää voidaan kustannustehokkaasti pidentää, ja jäsenmaiden pitäisi lakata niiden sulkeminen.

Euroopan pitää olla valmis tuottamaan akkuihin ja muualle tuotantoon tarvitsemiaan mineraaleja ja malmeja omalla alueellaan. Tämä aiheuttaa ympäristötuhoa paikallisella tasolla ja siksi Suomenkin pitäisi saada kansallinen kaivoslaki hinnoittelemaan nämä haitat. Kaivostoiminta tuo kuitenkin merkittävää arvonlisää ihmisille ja taloudelle raaka-aineiden muodossa. EU:n ei pidä ulkoistaa ympäristöhaittoja köyhempiin maihin.

Siirtolaisille väylä itsensä elättämiseen vapailla työmarkkinoilla

Euroopan tulee vahvistaa instituutioitaan ja vapauttaa työmarkkinoitaan, jotta siirtolaiset voivat muuttaa EU:n alueelle tekemään töitä ja olemaan vapaita ahdasmielisten maiden kulttuurien painostuksesta. Nykymuotoisen pakolaisuudeksi nimitetyn siirtolaisuuden sijaan työskentelyä ja itsensä elättämistä pitää vahvistaa. Tämä voidaan tehdä työmarkkinoita avaamalla ja sosiaaliturvaa uudistamalla. Tulokkaille voidaan maksaa aluksi unionin kansalaisia matalampaa perustuloa, jotta työn tekeminen on kannattavaa. Perustulo poistaisi myös pahimpia väärinkäytöksiä pimeiltä työmarkkinoilta.

Eurooppaan mahtuu kotoutumaan uusia tulokkaita, ja eurooppalaisten ihmisoikeuksien piiriin haluavien pitää myös euroopan liberaalit arvot hyväksyä. Integroituminen myös suomalaiseen yhteiskuntaan on tärkeä, jotta jatkossakin Suomessa virallisina olevat kielet säilyvät, ja yhteiskunnallinen luottamus kansalaisiin ja instituutioihin säilyy.

Demokratialle ei ryppyillä; oikeusvaltioperiaate määrittää meidät

Tuli uhka tasavallalle ja vapauksille ulkoa tai unionin sisältä, pitää demokratioiden liitolla olla keinot sen tuhoamiseen ja torjumiseen. NATO määrittää Suomen ja lähes koko EU:n sotilaallisen puolustuksen kulmakiven. Diktatuurinen Venäjä on sotilaalliselta voimaltaan mitätön kiusankappale, jos EU-maat ryhdistäytyvät ja tarjoavat Ukrainalle sen tarvitsemat aseet Venäjän armeijan tuhoamiseen Ukrainan maaperällä. Suomalaisilla tai EU:lla ei ole mitään voitettavaa siinä että seuraamme sivusta kun Venäjä tuhoaa demokratiaan pyrkivää jäsenkandidaattia. EU:n pitää olla valmis tarvittaessa sotimaan Venäjää vastaan.

Oikeusvaltioperiaatetta vastaan käydään kamppailua myös EU:n sisällä, maissa jotka halventavat demokratiaa sementoimalla valtaa yksittäisille puolueille tai toimijoille. EU:n pitää olla tarkempi ja suoraselkäisempi demokratian puolustaja. Jäsenmaiden ihmisoikeusrikkomukset tulee pystyä sanktioimaan tehokkaasti ja tarvittaessa erottamaan jäsenmaa, joka ei täytä enää jäsenyyden ehtoja.

Aarne Leinosta voi äänestää Liberaalipuolue - Vapaus valita r.p. listalta Euroopan parlamentin vaaleissa 9.6.2024. koko Suomessa.

Mikäli tulen valituksi parlamenttiin, tulen hakeutumaan Uudistuva Eurooppa -ryhmään (Renew Europe ja Alliance of Liberals and Democrats for Europe Party).

Jos haluat kampanjatiimiini, ole yhteyksissä sähköpostilla etunimi.sukunimi@liberaalipuolue.fi

Lahjoitukset kampanjaan kerätään Liberaalipuolueen Helsingin piirijärjestön tilille. Ilmoita viestissä “Aarne Leinosen vaalikampanjaan”. Maksutiedot löytyvä osoitteesta https://liberaalipuolue.fi/tue/

Lisää blogauksia Mediumissa

Kampanja-aikataulu - Mistä Aarne Leinosen löytää

Tapaan ihmisiä Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla toukokuun aikana. Varmistuneita tapahtumia:

La 20.4. Kansalaistori klo 16:20, pidän puheen kutsuttuna.

Su 2.5. Hakaniemen maalaismarkkinat.






Eduskuntavaalit 2023

Vaaliesitteessä olen kuvannut teemani eduskuntavaaleihin.

Suomen julkinen talous on tasapainotettava

Leikattavaa löytyy ja velkaantumiselle on vaihtoehto. Suomen veroastetta ei ole syytä nostaa, vaan sopeuttaa valtion menoja, jotta ihmisten päätäntävalta omiin rahoihinsa lisääntyy. Valtio on rönsyillyt tehtäviin jotka eivät sille kuulu, eikä meillä kestävyysvajeen vuoksi ole varaa ylläpitää kaikkia niitä tehtäviä joita nyt tehdään. Olen Liberaalipuolueen vaihtoehtobudjettityöryhmällä käynyt läpi valtion budjetin momentti momentilta ja löytänyt sieltä 9,1 miljardia leikattavaa. Yritystukia on leikattava -3,4 miljardia. Voittajien valinta ei kuulu valtiolle vaan vaan asiakkaille. Aluetuista on leikattavaa -2,7 miljardia €, koska kaupungistumista vastaan on turha taistella ja huoltovarmuus voidaan toteuttaa tehokkaammin. Järjestöistä ja suojatyöpaikoista on karsittavaa -1,4 miljardia €.

Lue koko vaihtoehtobudjetti Liberaalipuolueen nettisivuilta.

Mediaesiintymisiä

Katso Aarne Leinosen esiintyminen Puheenaihe-ohjelmassa Youtubesta.

Katso Liberaalipuolueen Leinonen - Miljardien leikkauslista | Heikelä&Koskelo 23 minuuttia | 519.

Vaalirahoitus Eduskuntavaalit 2023

Vaalirahoituksessa haluan olla täysin avoin. Aarne Leinosen tukiryhmä on saanut lahjoituksina 15 670,05 €. Yksityishenkilöitä jotka lahjoittivat kampanjaani on 109 kpl ja yhdistyksiä on 1 kpl. Lue vaalirahoituksen ennakkoilmoitukseni VTV:n nettisivuilta tai kampanjani vaalirahoituksen käyttökohteista twiitti-ketjusta. Hain vaalirahoitusta Pro Markkinatalous ry:ltä ja sain sitä 3000 €. Lue blogista hakemustekstini Pro Markkinatalous ry:n 2023 eduskuntavaalien vaalirahoitushakemukseen. Yhden yksityishenkilön lahjoitus ylitti julkistamisen rajan ja hänen tietonsa on kerrottu VTV:lle toimitetussa ja avoimesti luettavassa raportissa.

Aluevaalit 2022

Uusimaa yhdistetään yhdeksi hyvinvointialueeksi liittämällä Helsinki, Länsi-Uusimaa, Keski-Uusimaa, Vantaa-Kerava ja Itä-Uusimaa yhteen.

Julkisen sektorin menot eivät kasva ja leikkaukset tämän toteuttamiseksi aloitetaan palveluiden alueellisesta kattavuudesta mielummin kuin jonoja pidentämällä. Hallintoa kevennetään.

IT-järjestelmät hankitaan vapaan lähdekoodin ja avointen rajapintojen ehdottomalla vaatimuksella, jolloin julkisten tietojärjestelmien laatu paranee.

Lue blogimuotoinen tiivistys aluevaaliteemoistani mediumissa.

Portfolio, poimintoja

Liberaalipuolue

Toimin 2021-2023 Liberaalipuolueen puoluesihteerinä.

#LeikattavaaLöytyy Liberaalipuolueen vaihtoehtobudjetti vuodelle 2023

Olen toiminut Liberaalipuolueen vaihtoehtobudjetti työryhmän vetäjänä. Vaihtoehtobudjetissa

Vaihtoehtobudjetti tehtiin sellaisella tarkkuudella, että budjetin parissa työskentelevä virkakunta voi ottaa sen suoraan käyttöön. Jokainen budjetin viidestäsadasta momentista on arvioitu kriittisesti. Olemme toisin sanoen toteuttaneet tehtävän, joka on edessä jokaisella tulevalla kansanedustajalla, ja erityisesti seuraavalla valtiovarainministerillä. Liberaalipuolue on tehnyt pohjatyönsä eduskuntaan. Me olemme valmiita käyttämään valtaa, jos kansalaiset sitä meille kevään vaaleissa suovat

Varjobudjetti löytyy osoitteesta liberaalipuolue.fi/leikattavaaloytyy.

Diplomityö, 2018

Diplomityössäni tarkastelin laadullisin menetelmin asiakkaiden arvokokemusta sähkökirjapalvelua käyttäessä. Lisäksi tunnistin heuristiikkoja, joita kuluttajat käyttävät sähkö- ja äänikirjaformaatin valinnassa suhteessa perinteiseen painettuun kirjaan. Diplomityöni on luettavissa Aalto-yliopiston sähköisessä arkistossa: https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/32487

Lue blogimuotoinen tiivistys diplomityöstäni mediumissa.

Avoimen vaalikonedatan analyysi- ja visualisointityökalut, 2015

Eduskuntavaalien alla 2015 visualisoin HS:n ja Ylen vaalikoneista tehdyn tilastollisen analyysin interaktiivisessa ja responsiivisessa muodossa. Työkalulla pystyy tarkastelemaan yksittäistä ehdokasta tai puoluetta suhteessa muihin useiden vaihdeltavien akselien avulla. Analyysissä on hyödynnetty ryhmittelyanalyysiä, jolla on muodostettu yhtenäisiä vastaajaprofiileja (segmentit) ja faktorianalyysiä, jolla on saatu esiin suurempia sisältökokonaisuuksia (akselit). Sivuston tavoitteena oli tukea kokonaiskuvan muodostumista 2015 eduskuntavaalien ehdokkaista ja puolueista. Vaaleihin mennessä sivusto sai yli 10 000 kävijää.